Blogit & Artikkelit

Suomen talouskasvu kiihtyy, loppuuko aika?

07. 06. 2017

 

AdobeStock_86250215.jpeg

Suomen viriili taloustilanne on innostanut monen ekonomistin julistamaan talouden nousun alkaneen. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan vuosineljännekseen. Vastaavaa vauhtiin pääsimme viimeksi seitsemän vuotta sitten 2011 eurokriisin kynnyksellä.

Euroalueen haasteet ja nousu

Suomen kaltaisen avoimen vientivetoisen talouden kannalta merkittävin tekijä on maailmantalous. Vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen maailmantalouden nousu on ollut vakaata, mutta historiallisesti katsottuna hidasta. Kasvuvauhtia ovat kuormittaneet suhdanteesta riippumattomat tekijät kuten teollistuneiden maiden väestön vanheneminen ja olematon tuottavuuskasvu.

Taloudellinen kasvu on ollut laaja-alaista. Vuodesta 2009 aina nykyhetkeen Yhdysvaltojen työttömyysaste on pudonnut 10 prosentista 4,3 prosenttiin, Iso-Britannian 8,5 prosentista 4,6 prosenttiin, Japanin 5,5 prosentista 2,8 prosenttiin ja Saksan 11,9 prosentista 5,9 prosenttiin. Kehittyvät taloudet ovat kehittyneet vastaavalla tavalla.

Poikkeuksen muodostaa euroalue, joka vajosi uudelleen taantumaan vuoden 2011 eurokriisin johdosta. Eurokriisi aiheutti luottamuspulan Etelä-Euroopan valtioita ja euroalueen pankkisektoria kohtaan. Luottamuspulan lisäksi euroalueen taloutta kurittivat tarpeettoman ankara finanssi- ja rahapolitiikka. Suomen taloutta rasittivat lisäksi Venäjän viennin romahtaminen ja Nokia-klusterin kriisi.

Euroalue nousi lamasta ja elpyminen alkoi pari vuotta eurokriisin käynnistettyä kesällä 2013. Talouskasvu oli kituliasta etenkin Suomen tapauksessa. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä on tapahtunut käänne euroalueen kasvun kiihtyessä huomattavasti. Talouskasvuennusteet euroalueella ovat poikkeuksellisesti korkeampia kuin Yhdysvalloissa.

Suomen talouden erityispiirteet

Suomen tapauksessa optimismiin on vankka peruste. Talouskasvu on kiihtynyt enemmän kuin muissa Euroopan maassa, koska maailmantalouden kasvu on kiihtynyt. Suomen talous saa enemmän vetoapua maailmantalouden vedosta, koska ulkomaanviennin osuus kansantuotteesta on suhteellisen suuri. Investointituotteiden merkittävä osuus viennistämme tekee taloudesta erityisen herkän maailmantalouden investointisykliä kohtaan.

Suomen talous ei päässyt aikaisemmin mukaan nopeampaan talouskasvuun, edellä mainituista syistä kuten Venäjän talouden romahtaminen ja Nokia-klusterin tuho johtuen. Tämän lisäksi osittain optimististen talousennusteiden johdosta solmittiin kilpailijoita korkeampia palkkasopimuksia.

Aika on keventänyt taloudellista painolastia. Inhimillinen ja fyysinen pääoma valjastetaan toiseen tarkoitukseen. Nokia-insinöörit ovat uudelleentyöllistyneet, paperi on vaihtunut selluun ja kartonkiin ja idänvienti on siirtynyt idemmäksi. Markkinatalouden vahvuus on mukautuvuus.

Viisaudella myös nousun aikana

Maailmantalouden nousukausi ei jäänyt odottamaan eurokriisin runtelemaa Eurooppaa. Maailmantalouden nousukausi on kestänyt kahdeksan vuotta kun euroalueen nousukausi on vasta neljä vuotta vanha. Maailmantalouden kasvu on tyypillisesti katkennut merkittävän talousalueen kuten Yhdysvaltojen tai Kiinan ajautuessa kysyntälamaan. Vaihtoehtoinen patologia on shokki kuten finanssikriisi, öljykartelli tai poliittisen riskin realisoituminen.

Maailmantalouden talouskasvun hitaus tarkoittaa, että suhdanteesta tulee vastaavasti hyvin pitkä. Yhdysvalloissa ja Saksassa täystyöllisyys on kuitenkin jo todellisuutta. Inflaation poissaolo kertoo meille, että työttömyysaste antaa harhaisen arvion työmarkkinan tiukkuudesta ja tuotantokuilun syvyydestä.

Toivokaamme parasta, mutta varaudutaan viisaalla talouspolitiikalla pahimpaan.

Valtteri Ahti, pääekonomisti

New Call-to-action

Valtteri Ahti

Valtteri Ahti

Valtteri Ahti, Ph.D. is the Chief Economist at Evli. He has studied at the universities of Cambridge, Yale and Helsinki.