Blogit & Artikkelit

Rahasta aivoilla, ja vähän ilman

15. 12. 2017

 AdobeStock_15917205.jpeg

Onko raha-asioissani mitään järkeä? Aivojen näkökulmasta vastaus on kyllä ja ei.

Rahan ajatteleminen aiheuttaa melkoista kuhinaa syvällä aivojen uumenissa, limbisessä järjestelmässä, josta kaikkein alkukantaisin käytökseni kumpuaa. Onko  ihme, jos raha aiheuttaa unettomia öitä ja yrittää sotkea ihmissuhteita. Sijoittaminen pelottaa, kun se toisissa sytyttää kyltymättömän voitonjanon. Raha ei tietenkään aiheuta pelkkää stressiä, se tarjoaa mahtavat dopamiini-huiput. Mielihyvä hivelee onnistujan mieltä. Tässä seurassa tahdonvoimalla on heikko maine maanittelijana.

Harkintavarmuus koetuksella...

Onneksi kykenen rahaa ajattelemalla aktivoimaan myös harkinnasta ja loogisesta päätöksenteosta huolehtivia neuronejani. Tylsää ja työlästä hommaa, ja hidasta. Ei aikakaan, kun punnitsevasta pohdiskelijasta kuoriutuu huomionosoituksia vaativa tunteellinen diiva. Välillä tekee mieli heittää pyyhe kehään ja antautua mieliteoille. Aivoissa harkintavarmuuteni on aika usein koetuksella. Suunnitelmat on helppo peruuttaa, alan hätiköidä tai en tee mitään - juuri silloin kun pitäisi. 

 

Haluan tilata itselleni sijoitusoppaan, kiitos.

 

Mitä hyötyä tästä loputtomasta vuoristoradasta on? Eikö koko ihmiskunta hyötyisi, jos esimerkiksi mielihyvä-dopamiinia annosteltaisiin koko ajan sopivan tasaisesti? Jostain esihistoriallisesta syystä aivot ovat päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun. Heti kun olen omasta mielestäni päässyt maaliin, tyytyväinen aikaansaannoksiini, aivoni vaativat uutta ja enemmän. Aina lopputulos ei ole sitä, mitä alun perin ajatteli, mutta on asiassa hyväkin puoli. Ilman yrittämisen nälkää ja luomisen tuskaa (ja näköpiirissä siintävää palkintokoroketta) eläisimme todennäköisesti edelleen puussa. 

...hienoistuneessa järjestelmässä

Luonto on loppujen lopuksi aika viisas, mutta siltä jäi yksi seikka huomioimatta. Maailman hienostuneinta ja tehokkainta tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttää ihminen. Olemme harjoitelleet tunteiden, viettien ja rationaalisen järkeilyn koordinointia nykyaivoilla vasta noin 75 000 vuotta (tai 6 miljoonaa vuotta, katsantokannasta riippuen). Omaa käytöstäni empiirisesti tarkkailemalla totean helposti, että treeniä tarvitaan muutama tuhat vuotta lisää. Evoluutiossa tämäkin olisi nopeaa oppimista. 

Ehkä aivojeni hämmennys johtuu siitä, että olemme joukkoälynä luoneet maailman, joka on vielä liian monimutkainen yksilölle. Mitä voin omilla aivoillani tehdä? Tutkimus etenee huimin harppauksin, silti aivojen 100 miljardista hermosolusta ja kemiallisesta säätelykoneistosta tiedetään hyvin rajallisesti. Vielä on matkaa siihen, että mielen toimintoihin vaikutetaan (yhteistyötä parannetaan) hienovaraisesti synapsien impulsseja manipuloimalla. Pelottavan houkutteleva ajatus, mutta ei tuo helpotusta tämän hetken raha- ja sijoituspulmiin. 

Tekoälystä apua?

Auttaisiko tekoäly tekemään rahan suhteen viisaampia ja kauaskantoisempia valintoja? Ajatus on realistinen ja alkaa kiehtoa yhä enemmän. Tekoäly pystyy käsittelemään valtavia määriä dataa, luomaan malleja ja ennustamaan tapahtumia tuhansien tai miljoonien ihmisten mittakaavassa, ja mikä parasta, ilman yksittäisen ihmisen aiheuttamaa häiriötä. Tähän eivät huippuälykkäimmätkään aivot pysty.

Kaiken lisäksi aivot on ohjelmoitu sosiaalisiksi. Skannaan koko ajan muiden käyttäytymistä ja teen sen pohjalta päätöksiä, valitettavasti myös tyhmiä. Tekoäly ottaa tämän huomioon. Olen rikkana rokassa, kun massojen käyttäytymisestä syntyy liikkeitä ja yksittäisistä liikkeistä trendejä ja trendeistä pitkiä jatkumoita esimerkiksi sijoitusmarkkinoille. Massat voivat olla tyhmiä tai viisaita, mutta tässä vaiheessa sillä ei ole enää merkitystä. Kyse on tiedon hyödyntämisestä ja siitä, miten se tehdään.  

 

New call-to-action

Sari Paronen

Sari Paronen

Sari Paronen tekee markkinointia Evli Pankissa