Osinkoajatuksia maailmalta: historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta

Suomessa on viime vuosina totuttu siihen, että yhtiöt maksavat sangen hyvää osinkoa. Moni sijoittaja on kartuttanut sijoitussalkkuaan vuosien varrella ostamalla lisää osakkeita saamillaan osingoilla. Sijoittaminen on ollut helppoa, mutta toimiiko tämä strategia myös jatkossa?

Maailman suurimpien talouksien maksamia osinkoja tutkiessa on mielenkiintoista havaita, että australialaiset yhtiöt ovat maksaneet keskimäärin kaikkein korkeimpia osinkoja (4,2 prosenttia). Japanilaiset yhtiöt ovat taas olleet hyvin vaisuja osingon maksajia 1,6 prosentillaan.

Näyttääkö USA suunnan?

Yhdysvaltalaiset yritykset maksavat lähes 40 prosenttia kaikista maailman osingoista. Yhdysvaltalaisten yhtiöiden osinkojen tuotto on laskenut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Yksi syy tähän laskuun on ollut matalaksi painettu korkotaso osakemarkkinoiden laskujen ja finanssikriisin jälkeen. Teknologiayhtiöiden merkitys osakeindekseissä on myös kasvanut ja niiden maksamat matalat osingot, tai nolla-osingot, ovat johtaneet osinkotuoton keskimääräiseen pienenemiseen.

1800-luvun lopulta alkaen aina 1960-luvulla saakka, vuotuinen osinkotuotto USA:ssa oli usein yli 5 prosenttia. Kyseisenä ajanjaksona osinkotuotto ei ikinä ollut alle 3 prosenttia ja tämä osinkotaso säilyi lähes poikkeuksetta aina 1990-luvulle saakka. Finanssikriisin jälkeen vuotuinen osinkotuotto USA:ssa on usein jäänyt alle 2 prosenttiin.

Maailman kymmentä suurinta taloutta verratessa yhdysvaltalaisten yritysten osinkotuotto on neljänneksi matalinta, jälkeen jää vain Japani, Kiina ja Intia. Tästä huolimatta, moni yhdysvaltalainen sijoittaja ei sijoita ulkomaisiin yhtiöihin paremman osingon toivossa valuuttakurssiriskin tai geopoliittisten riskien vuoksi.

Euroopasta hyvää osinkotuottoa

Suomessa osingonjakosuhde on noussut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana ja tällä hetkellä tavoiteltu jako-osuus on usein ainakin puolet tuloksesta. Eurooppalaiset yhtiöt maksavat tuloksestaan enemmän osinkoja ulos kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset yhtiöt (osingonjakosuhde 60 prosenttia vs. 40 prosenttia). Brittiläiset yhtiöt ovat historiallisesti olleet hyviä osingon maksajia (osinkotuotto noin 3,7 prosenttia tällä hetkellä) samoin kuin italialaiset ja ranskalaiset yhtiöt.

Jotkin eurooppalaiset suuret yhtiöt ovat pitkään nostaneet osinkotuottoaan, mutta suurella osalla yhtiöitä osinkojen määrä suhteutetaan liikevoittoon ja siksi osingon määrä on jonkin verran heilunut. Suomalaisen sijoittajan näkökulmasta euroalueella sijaitseviin yrityksiin voi sijoittaa ilman valuuttakurssiriskejä ja sitä kautta etsiä omaan salkkuun sopivia yhtiöitä. Osinkojen verotus on myös hyvä ottaa huomioon ennen sijoituspäätöksien tekemistä.

 TILAA EVLI VISIO

Ovatko hyvää osinkoa maksavat yhtiöt sitten parempia sijoituskohteita? Jos osinkoja maksetaan vähän, yrityksellä on enemmän varaa investoida kasvuun ja tätä kautta yhtiö on arvokkaampi. Jos taas osinkoja maksetaan paljon, tarkoittaako tämä sitä, että yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat huonot ja siksi ei juuri nyt investoida?