KirjauduPitkään jatkunut laskevien korkojen megatrendi saattaa olla kääntymässä. Korkomarkkinoilla on pitkään purjehdittu kuin pasaatituulessa ja nyt ollaan saavuttamassa uusia vesiä, joilla sijoittajan on vaihdettava purjehtimistapaa.
Pitkien valtionobligaatioiden tuottotasot saavuttivat vuonna 2016 kaikkien aikojen matalimmat tasot. Saksan ja muutaman muun valtion 10 vuoden mittaisten lainojen tuottotasot painuivat jopa negatiivisiksi. Negatiivinen korko merkitsee sijoittajalle varmaa tappiota, jollei joku muu ole valmis ostamaan lainaa vieläkin kalliimmalla. Keskuspankit ovat tähän saakka olleet merkittäviä ostajia markkinoilla ja ostaneet kalliilla.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Yhdysvalloissa keskuspankki on jo matkalla kohti normaalimpaa rahapolitiikkaa. Fedin osto-ohjelma on päättynyt, ja Fed hivuttaa ohjauskorkoa hiljalleen ylöspäin. Myös Euroopassa ja Japanissa ovat keskuspankkien ostot vähitellen saavuttamassa lakipisteensä.
Pitkien korkojen maltillinen nousu olisi jopa toivottavaa, sillä se kertoisi luottamuksen kasvusta pitkän aikavälin talouskasvuun. Yksinkertaisen nyrkkisäännön mukaan korkotaso on neutraali, kun se on yhtä paljon kuin pitkän aikavälin talouskasvu lisättynä pitkän aikavälin inflaatiolla.
Pitkän koron nousu tarkoittaa korkosijoittajalle kuitenkin vaikeampia aikoja. Korkotason nousu esimerkiksi puolella prosenttiyksiköllä vuoden aikana johtaisi noin 4,5 – 5,0 prosentin arvon alenemiseen kymmenen vuoden mittaisessa korkosijoituksessa.
Olennaista on arvioida korkojen nousuvauhti oikein. Korkomarkkinoilla tuottokäyrä on nouseva, eli pitkät korot ovat lyhyitä korkoja korkeammalla. Korkomarkkinat siis hinnoittelevat valmiiksi korkojen nousua. Jos nousu toteutuukin odotettua pienempänä, korkosijoittaja hyötyy. Jos korot sen sijaan nousevat odotettua nopeammin tai suurempana, korkosijoittaja häviää. Pitkien korkosijoitusten odotettavissa olevat tuotot suhteessa korkoriskeihin ovat tällä hetkellä silti huonot riskeihin nähden.
Keino korkoriskin välttämiseksi on lyhyempien korkosijoitusten painottaminen. Rahamarkkinoiden tuottotasot ja pankkitilien korot ovat ikävä kyllä olemattomat tai jopa negatiiviset. Tuottoja onkin haettava esimerkiksi yrityslainoista.
Yritysten velanhoitokyky on edelleen hyvä. Yritykset eivät investoi merkittävästi, yrityskauppoja ei tehdä ja liiketoiminnan kassavirta on positiivinen ja riittävä rahoituskuluihin nähden. Luottoriskin arviointi ja hajautus on silti keskeistä, sillä kaiken kaikkiaan matalat tuottotasot eivät tarjoa paljonkaan puskuria, etenkään jos tulee ikäviä uutisia.
Yrityslainasijoitusten hajautuksen kasvattaminen esimerkiksi hyvälaatuisten kehittyvien maiden euromääräisiin yrityslanoihin voi parantaa korkosijoitusten tuotto-riskisuhdetta. Valuuttamääräisissä sijoituksissa valuuttamarkkinoiden liikkeet voivat nopeasti leikata tuottoja, joten niiden käyttö sopii vain opportunistisimpiin korkostrategioihin.
Kirjoittaja on Varainhoitosalkkujen Allokaatiosta päättävän tiimin jäsen.
