KirjauduMaailmantalouden kasvun jatkuminen, keskuspankkien elvytystoimien päättyminen ja maailmankaupan rajoitteiden lisääntyminen puhuvat inflaation kiihtymisen puolesta. Teollisuustuotannon globaali kasvu ja työllisyyden nousu avittavat inflaatio-odotuksia.
Toistaiseksi inflaation nousu on jäänyt maltilliseksi. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat ovat nousseet päälle kahden prosentin tason. Euroalueella sen sijaan kuluttajahintojen muutosvauhti on lipunut kahdesta prosentista puoleentoista prosenttiin.
Inflaation kiihtyminen olisi huono uutinen varsinkin korkosijoittajille. Korkosijoitusten reaalituotto jäisi matalaksi tai jopa negatiiviseksi. Lisäksi keskuspankit voisivat joutua kiristämään rahapolitiikkaansa odotettua nopeammin tai enemmän, mikä painaisi korkosijoitusten tuottoa. Korkomarkkinat ovat kuitenkin pysyneet rauhallisina, eivätkä ne osoita pelkoa pitkän aikavälin inflaatiosta. Mitä jos markkinat ovat väärässä? Kannattaako inflaatiolta suojautua?
Markkinat ja keskuspankit ovat tähän asti olleet koko ajan väärässä odottaessaan inflaation nousevan. Selityksiä matalalle inflaatiolle on haettu muun muussa globaalista kilpailusta, heikosta tuottavuudesta ja palveluiden osuuden kasvusta taloudessa.
Ekonomistit erottavat ”hyvän” inflaation ”huonosta” inflaatiosta. Hyvä inflaatio syntyy kysynnän kasvaessa ja huono puolestaan tarjonnan ja tuotannon pullonkauloista. Korkosijoittajalle on silti samantekevää mistä syystä rahan arvo heikkenee. Inflaatiolta suojautumiselle sillä voi kuitenkin olla merkitystä.
Suojautumisstrategioita on monia. Niiden tehokkuus kuitenkin vaihtelee. Tärkeimpänä tekijänä on kuitenkin arvio siitä, nouseeko inflaatio hetkellisesti vai pysyvästi tulevien vuosien aikana? Sillä on merkitystä suojautumiskustannuksiin.
Mistä löytyy suojaa?
Yksinkertainen tapa suojautua nousevalta inflaatiolta on korkosijoitusten välttäminen tai niiden suojaaminen. Tämän strategian haittapuolena on korkea vaihtoehtoiskustannus, eli rahamarkkinasijoitusten matala tai jopa negatiivinen tuotto.
Perinteisesti kiinteistösijoituksia on myös pidetty hyvinä inflaation noustessa. Näin voi olla varsinkin ”hyvän” inflaation toteutuessa. Talouden aktiviteetin kasvaessa lisääntyy kiinteistötilojen kysyntä ja vuokrat nousevat. Nousevilla koroilla on kuitenkin negatiivinen vaikutus tuleviin kassavirtoihin, joten kiinteistösijoitusten korkoherkkyyttä on syytä tarkastella huolellisesti.
Raaka-aineita pidetään myös hyvänä suojautumiskeinona varsinkin noususuhdanteiden alussa ja ”hyvän” inflaation toteutuessa. Haittapuolena ovat suuret arvonvaihtelut ja epätasainen korrelaatio inflaatioon.
Osakkeet ja osakemarkkinat voivat myös tarjota suojaa. Suhdanneherkkien toimialojen ja yhtiöiden, joiden tulos kehittyy positiivisesti hintojen noustessa sekä yhtiöiden, joiden rahoituskustannukset pysyvät maltillisina, voi olettaa hyötyvän vaikka inflaatio olisi nousussa. Tuloskehitykseen ja osakekursseihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät, joten suojaava vaikutus ei ole varmaa.
Entä valuutat?
Myös valuutat voivat tarjota suojaa inflaatiolta. Tyypillisesti sen valuutan arvo laskee, jonka inflaatio on korkein. Strategian haittapuolena on suhteellinen tehottomuus, eli position pitää olla merkittävä, jotta sillä on vaikutusta. Ikävä kyllä lyhyellä aikavälillä valuuttakurssien heilunta ei takaa lopputulosta.
Optimaalisen suojautumisstrategian arvioimiseksi pitää sijoittajan myös tarkastella taseensa toista laitaa eli vastuita ja velkoja. Kuinka herkkiä ne ovat inflaatiolle? Sopiva suojautumisstrategia epävarmassa ympäristössä perustuu useiden suojautumiskeinojen käyttämiseen ja asteittaiseen lähestymistapaan. Koko suojaa tuskin kannattaa laittaa kerralla päälle, sillä se voi tulla kalliiksi.
