Andrew Ang: Sijoittaminen on helppoa

Sijoittaminen on professori Andrew Angin mukaan äärimmäisen helppoa: kunhan oppii selättämään huonot ajat oikealla salkun hajautuksella ja muistaa kauppoja tehdessä ikivanhan säännön, osta halvalla ja myy kalliilla.
Rahoituksen professori Andrew Ang siirtyi keväällä 2015 Columbian rahoituksen professorin tehtävistä vetämään BlackRock-yhtiötä, joka perustuu Angin ajamalle asialle, faktorisijoittamiselle.

Hauska ja mukaansatempaava Ang saa kuulijansa kiinnostumaan sijoittamisesta. Hän puhuu helposti ymmärrettävällä tavalla, joka saa pian miettimään, mitä teitkään ennen kuin tutkit verkossa sijoituskohteita.

Ang piipahti Suomessa Evlin vieraana keväällä ennen uusia tehtäviään BlackRock-yhtiössä.

Läpi kaiken, mistä Ang puhuu, toistuu kaksi sanaa, jotka kannattaa hallita. Huonot ajat. Ne tulevat vastaan aina, ennemmin tai myöhemmin ja nyt Angin sanoin, tuhon vuosikymmenellä, vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pysyvämminkin.

– Sekä kotitalouksilla että ammattisijoittajilla on sama ongelma. Ne karsastavat alamäkiä enemmän kuin innostuvat ylämäistä, sanoo Ang hyvin painokkaasti ja selittää tarkemmin, mitä ajaa takaa.

Talouden hidas kasvu, inflaatio tai heiluva volatiliteetti aiheuttavat suurimmalle osalle sijoittajista ylimääräistä päänvaivaa, sen sijaan että ne olisivat paikkoja tehdä hyviä kauppoja.

Jokaisella sijoittajalla on oma tapansa reagoida huonoihin aikoihin riippuen omasta varallisuudesta, tulovirrasta ja ajatusmaailmasta. Mutta tärkeää on Angin mielestä ottaa ne vakavasti.

– Nämä jaksot ovat tärkeitä myös vaurastumisen kannalta, sanoo Ang.
 

Ota haaste vastaan

Ang kertoo havainnollisesti ja tarkasti sijoittamisfilosofiastaan. Hänet on helppo nähdä opiskelijoiden keskuudessa puhumassa markkinoiden tilasta tai teoreettisista kysymyksistä.

– Loppujen lopuksi kysymys on aina samasta asiasta, eli siitä, mihin ihmiset pistävät ylimääräiset rahansa, yksinkertaistaa Ang.

Tämä kuulostaa hyvin helpolta, mutta Ang oikaisee ja sanoo sen olevan kaikkea muuta. Arjen käyttäytyminen pitkällä tähtäimellä määrittelee, millä tulovirralla ihminen elää eläkevuosina. Suomessakin, kuten myös muualla Euroopassa, vastuu omasta eläkeiästä on vähitellen siirtymässä kunkin omiin käsiin.

– Kun sijoittaja ajattelee tulojaan ja menojaan elämänkaariajattelun mukaan, asioille syntyy mittakaava ja ne loksahtavat paikalleen, sanoo Ang.

Tähän kun vielä lisätään varallisuuden tarkempi suunnittelu, ollaan jo lähellä Angin mieliaihetta, faktorisijoittamista.

– Hajauttaminen on varallisuuden hoidossa kaikkein tärkeintä. Silloin salkku tasapainottaa itse itsensä pitkällä juoksulla, painottaa Ang.

Ang sanoo hartaasti tekevänsä juuri niin kuin opettaa. Huonojen aikojen selättämisen ohella kaikkein tärkeintä osakekaupassa on ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

– Ihmismieli toimii helposti toisin, mutta tässä filosofiassa on syytä pitäytyä, jos aikoo onnistua, sanoo Ang.
 

Faktorit kuin ravintoaineet

Angilla on kyky asettua ruohonjuuritasolle ja avata asiat ymmärrettävästi kullekin kohderyhmälle. Matemaattiset mallit eivät ole kaikkien arkea. Hän vertaa siis faktorisijoittamista ja ruoan ravintoaineita keskenään.

– Terveydelle tärkeintä ovat ruoan sisältämät ravintoaineet ja ihmiset ovat nyt oppineet etsimään niistä tietoa. Samalla tavalla pitäisi tehdä sijoittamisessa, sanoo Ang.

Varallisuuden lajien piilossa olevat tiedot ovat tärkeitä, jotta sijoittaja osaa arvioida, mitkä tekijät ovat riskejä ja minkä arvoisia ne ovat.

Tässä piilee Angin mukaan tuhannen taalan paikka. Faktorisijoittaminen on nyt isossa nosteessa. Se on tuottanut perinteistä sijoitusstrategiaa paremmin, mikä on lisännyt sijoittajien kiinnostusta. Mistä oikein on kysymys?

Perinteinen osakeindeksi painottaa osakkeet yritysten markkina-arvon mukaan. Markkinoilla on kuitenkin onnistuttu faktoreita hyödyntämällä peittoamaan vallalla ollut strategia. Markkina-arvoihin perustuvan painotuksen sijaan osakkeet painotetaankin jollakin faktorilla. Faktoreilla tarkoitetaan osakkeiden ominaisuuksia ja niitä on käytettävissä tällä hetkellä satoja. Tyypillisimpiä ovat arvo, laatu, koko tai hyvin tuottaneet osakkeet.

Faktorisijoittamisen tuottoja on selitetty korkeammilla riskeillä.
 

Lisätuottoja luvassa

Ang uskoo asiaansa. Uudessa tehtävässään hänen suurin haasteensa on saada faktorisijoittaminen läpi vakuutus- ja rahoitusmaailman lisäksi myös teollisuudessa.

– Toistaiseksi puuttuvat vielä työkalut ja tämän parissa nyt työskentelen.

BlackRock on luonut alustan, missä on tarvittava data ja analytiikka. Ang odottaakin, että faktorisijoittaminen lyö itsensä vihdoin laajemmin läpi.

Sijoittajat tarvitsevat koko ajan uutta dataa ja myös teknologiaa. Vanhat strategiat alkavat vuosien saatossa ontua, ja tämä selittää esimerkiksi faktorisijoittamisen suosion. Markkinoiden tehottomuuksiin perustuvat sijoitusstrategiat lakkaavat joskus toimimasta, kun ne yleistyvät sijoittajien keskuudessa.

Kaikkea voi katsoa etäältä. Onko faktorisijoittamisessa mitään uutta? Onko vanhojen strategioiden päälle painettu vain uudet nimet? Aina kun uusi trendi syntyy, on myös epäilijöitä.

Empiirinen aineisto puhuu toistaiseksi faktorisijoittamisen puolesta. Ang ja lista muita arvovaltaisia sijoituksen asiantuntijoita kannustaa sijoittajia ratsastamaan tällä strategialla vielä tovin.
 

KUKA?

Andrew Ang

  • PhD, toimitusjohtaja, BlackRock, heinäkuusta lähtien vastuualueena faktorisijoittaminen
  • Rahoituksen professori yhdysvaltalaisessa Columbia Business Schoolissa
  • Konsultoinut muun muassa Norjan valtiota ja lukuisia muita rahoitusalan instiuutioita
  • Faktorisijoittamisen lisäksi erikoisosaamisalueina ovat osakkeiden riskien ja tuottojen arviointi
  • Lukuisia julkaisuja ja tieteellisiä kirjoituksia, sekä Asset Management -kirja faktorisijoittamisesta

Tästä on kyse:

Faktorisijoittaminen tai niin sanottu smart beta -sijoittaminen on sijoitusmaailmassa suhteellisen uusi trendi. Faktoreilla tarkoitetaan osakkeiden ominaisuuksia, kuten kokoa, laatua ja riskiä. Näillä odotetaan olevan positiivisia vaikutuksia osakkeiden tuottoon.

Sijoitusstrategia pohjaa faktoreihin perustuvaan osakevalintaan ja riskiä hajauttavaan osakepainotukseen. Faktorisijoitukset ovat tuottaneet historiallisesti markkinaindeksejä paremmin.
 

Aliarvioitu riski

Sijoittajat ovat aliarvioineet globaalit geopoliittiset riskit. Esimerkkejä riittää: Kiina, Lähi-itä, Venäjä ja Afrikka, mainitsee Andrew Ang. Talouksien kasvu-uran esteenä ovat mahdolliset konfliktit.

Yhdysvaltojen kasvuvahti on jo siinä vaiheessa, että koronnosto on odotuksissa. Euroopassa kipuillaan Kreikan maksuongelmien kanssa, mutta suurelta osin on Angin mukaan tehty oikeita poliittisia päätöksiä vuoden 2008 jälkeen.

– Päätökset lievensivät ongelmia, mutta eivät tosin ratkaisseet niitä.

Globaalin talouden uusi piirre on se, että ne ovat eri vaiheissa eri maissa. Myöskään negatiivisen koron aikaa oli Angin mukaan vaikea kuvitella muutamia vuosia sitten. Nämä luovat sijoittajille mahdollisuuksia.

– Kun hajauttaa salkun hyvin globaaleilla markkinoilla, sijoittaja voi tehdä hyvää tuottoa periaatteessa koko ajan, sanoo Ang ja varoittaa suomalaisia sijoittajia jäämästä pelkästään kotimarkkinoille.

Hän kehottaa moneen otteeseen arvioimaan muun muassa Venäjä-riskin oikein. Se voi myös tarjota tuotto-odotuksia tulevaisuudessa.

Hän uskoo, että finanssikriisistä on osattu ottaa opiksi, ja nyt katse on kaikilla mantereilla suoraan horisontissa.

Ang uskoo sijoituspaletissaan sekä osakkeisiin, velkakirjoihin että rahastoihin, kun on kysymys globaalista hajautuksesta. Hänen mielestään salkun kanssa ei pidä hötkyillä, kun valittu kurssi on valittu.

Suurimmat kysymykset ovat ne, jotka pitäisi aina ensimmäisenä kysyä: miksi säästän tai sijoitan? Myös oman riskiprofiilin luominen on yksi tärkeimmistä asioista sijoittamisessa. Minkälaista riskiä sietää eli minkä verran on valmis häviämään huonoina aikoina?
 
Talous on Angin mukaan kiehtova tutkimuksen kohde. Empiiristä aineistoa on saatavilla 1930-lamaan asti ja paljon pidemmälle. Tämä on tutkijalle arvokasta tietoa, ja tähän Ang on perustanut omat näkemyksensä.

Teksti: Riitta Ekholm

Julkaistu Evli-lehdessä numerossa 2/2015