KirjauduSyksyä kohti askelletaan myönteisten talousodotusten vallitessa. Keskuspankkien korkopolitiikan odotetaan jatkuvan keventävänä, ja tämän vuoksi etenkin osakemarkkinat odottavat loppuvuodelta suotuisaa kehitystä. Riskejäkin on. Jatkuuko talouskehitys kohtuullisella tasolla ja kuinka kauan? Entä missä vaiheessa keskuspankit aloittavat rahapoliittiset kiristykset ja sen myötä koronnostot? Nyt ja jatkossa on oleellista miettiä ajoituksia, sanoo Evlin varainhoidon allokaatiotiimin jäsen Jari Sevón.
Vielä kesällä Brexitiä pidettiin suurena uhkana Iso-Britannian ja Euroopan talouskasvulle ja poliiitiselle vakaudelle. Samaan aikaan talousennusteet kuitenkin yllätettiin odotuksia paremmalla talousdatalla ja markkinat lähtivät Brexit-shokista toivottuaan nousuun.
- Nyt näyttää siltä, että Brexitin vaikutukset jäävät Britannian ulkopuolella pelättyä pienemmiksi, ja mitä kauemmas Euroopasta liikutaan sitä vähäisemmiksi. Maailman talouskasvukin näyttää piristyvän loppuvuotta kohti, Sevón arvioi.
Taloutta ennakoivat indikaattorit antoivat loppukesällä osviittaa etenkin teollisuuden ja teollisuuden tuotanto-odotusten piristymisestä. Myös kehittyvät markkinat ovat edenneet parempaan suuntaan, osittain raaka-ainehintojen nousun myötä, osittain elvytystoimenpiteiden ansiosta. Etenkin Kiinassa elvyttämisellä on ollut positiivinen vaikutus teollisuuteen. Tästä eteenpäin talouskasvun kiihtyminen on Sevónin mukaan ennen kaikkea kehittyvien markkinoiden ja Euroopan harteilla.
- USA:ssa paras aika talouskasvussa alkaa olla jo ohi ja talous käy jo hieman ylikierroksilla. Jonkinlainen osakekurssien lasku on väistämättä edessä, mutta sen suuruus ja ajoittuminen jää nähtäväksi. Fediltä odotetaan rahapolitiikan kiristystä eli koronnostoa ja siten rahapoliittisen elvytyksen pienentämistä. Tämä hidastaisi talouskasvua jonkin verran, mutta on selvää, että Fedin on jossain vaiheessa alettava normalisoimaan korkopolitiikkaansa.Euroopan kasvusykli on eri vaiheessa, eikä kasvu ole selvästikään lähtenyt kunnolla käyntiin. Euroopan keskuspankin ilmoituksen mukaan se elvyttää ja säilyttää matalaa korkotasoa niin kauan kuin tarve vaatii.
- EKP:n voimakas elvyttäminen on vahvistanut kasvua, mutta ei enää tarpeeksi suurella teholla, Sevón sanoo.
- Eurooppa ei ole yksinäinen saareke maailmassa. Se tarvitsee sekä kehittyvien markkinoiden että USA:n kasvua. Tilanne on Euroopalle haastava, koska uhkia on enemmän kuin monella muulla alueella. Lisähaastetta Euroopan tilanteelle antavat pankkien vaikeudet ja se, ettei teollisuutta suosivan elvytyspolitiikan toteuttaminen ole ollut aivan yksioikoista.
Suuri plussa maailman taloudelle ovat kuluttajat. Etenkin amerikkalaiset nauttivat nyt hyvän työllisyyskehityksen synnyttämästä kuluttamisinnosta. Kulutusmittareiden mukaan Eurooppakin menee koko ajan parempaan suuntaan, vaikka laahaakin pari vuotta USA:n perässä. Kehittyvien maiden kulutus on pienempää kuin länsitalouksissa, mutta selvässä kasvussa antaen oman lisäpotkunsa talouteen.
- Kuluttajien asema talouden keskeisenä moottorina näyttäisi tässä mielessä olevan hyvässä vauhdissa. Kulutuksen kehitys on myös asia, jota jatkossa seurataan suurennuslasilla. Luottamuksen heikentyminen olisi uhka kasvulle, mutta toistaiseksi tilanne on siis hyvä, Sevón sanoo.
Narulla ei voi enää työntää
On kysymysmerkki, missä määrin rahapoliittinen elvytys edistää tästä eteenpäin talouskasvua. Kun rahapoliittiset keinot eivät enää pure, fiskaalipoliittisen elvytyksen tarve lisääntyy.
- Fiskaalipoliittisia keinoja, kuten veron kevennyksiä ja julkisia investointeja, on käytetty viime vuosina niukasti talouskasvun tukemiseen, Japanissa ei edes vuosikymmeniin. Tässä suhteessa julkisen sektorin apu elvytyksessä on ollut jopa negatiivinen. Nykyisessä taloustilanteessa fiskaalielvyttäminen olisi kuitenkin paljon tehokkaampaa kuin rahapoliittiset toimenpiteet, Sevón sanoo.
Esimerkkinä hän mainitsee Suomen, joka budjettiriihessä sopi verotuksen jonkin asteisista kevennyksistä ensi vuoden osalta. Keino saattaa saada enemmänkin suosiota Euroopassa.
Sevón kuitenkin jatkaa: - Koska talous perustuu paljolti myös psykologiaan, niin toki kaikki elvyttävät rahapoliittiset toimenpiteet lisäävät toivoa paremmasta. Kysymys on enemmänkin siitä, kuinka hyvin ne tehoavat tässä tilanteessa.
Luupissa kehittyvät markkinat
Sijoittajien keskuudessa kesän teema on ollut kehittyvien markkinoiden positiivinen talouskehitys. Kiinakin on saanut paremman vaihteen päällä. Kehittyvien maiden talouskasvun suunta on viime vuosina ollut päinvastainen länsitalouksiin verrattuna, mutta kehittyvien maiden suhteenkaan ei Sevónin mielestä voi puhua taantuman uhkasta.
Markkinoiden hinnoittelua ja arvostustasoja kannattaa seurata ja analysoida alueittain ja omaisuusluokittain tarkalla silmällä.
- Arvostukseltaan kehittyvät osakemarkkinat näyttäisivät olevan nyt paljon halvempia kuin länsimaiset osakemarkkinat. Varovainen osallistuminen kehittyvien maiden osakemarkkinoille on nyt perusteltua, Sevón sanoo.
Korkoympäristössä haastetta
Haasteita sijoittajille aiheuttaa ennen kaikkea korkoympäristö. Tänä vuonna korkomarkkinat ovat olleet tuotoiltaan positiiviset. Suuri osa korkojen tuotoista on perustunut korkotason laskuun, mikä tekee tulevista tuotoista haasteellisia.
- Kun korot laskevat, osakkeet yleensä nousevat. Lähivuosien riskinä on, että alhaisen korkotason myötä korkotuotto muodostuu negatiiviseksi. Ja kun korot lähtevät nousuun, tietyllä viiveellä talouskasvu heikkenee ja osakemarkkinat lähtevät laskuun, Sevón sanoo.
Markkinat pyrkivät ennakoimaan keskuspankkien toimia ja ottamaan elvytyksen päättymisen ja korkotason nousun huomioon jo ennen varsinaisia toimenpiteitä.
- Tällaisessa tapauksessa pitkien korkojen taso lähtisi välittömästi nousuun ja huomattavasti aiemmin kuin keskuspankkien omat koronnostot. Jossain vaiheessa Euroopassakin aletaan puhua korkotason nostosta, Sevón jatkaa.
- Korkosijoituksissa täytyy myös aina muistaa, että korkotason muutos aiheuttaa välittömästi arvostuksen muutoksen korkopapereissa. Lyhyellä tähtäimellä korkopapereissa voi saavuttaa arvonnousua, mutta pitkät korkosijoitukset eivät nyt ole järkevä sijoitus.
Evli suosii korkosijoituksissa yrityslainoja ja etenkin paremmin tuottavia alemman luottoluokituksen lainoja, joissa tuottotaso on ollut noin neljä prosenttia parempi kuin valtionlainoissa. - Luottoriski on aina otettava huomioon, mutta hajautettu sijoitus, esimerkiksi sijoitusrahaston kautta yrityslainoihin tarjoaa hyvän vaihtoehdon.
